| Sisällysluettelo | 2 PHP:n perusteet |
PHP, eli PHP: Hypertext Preprocessor, on HTML-koodin yhteyteen sijoitettava skriptauskieli, jolla saadaan web-sivuille dynamiikkaa varsin helposti. Syntaksiltaan PHP muistuttaa hyvin paljon C, Java ja Perl -kieliä, joten se on tehokasta ja helposti opittavissa. Kielen tavoitteena on tarjota nopeasti hyödynnettävä kehitysympäristö.
Käytännössä PHP:n avulla voidaan muodostaa lomakkeita, luoda dynaamista kieltä jne. Kielen avulla tavalliset www-sivut voidaan työstää muuntautumaan esimerkiksi katselijan tai vaikkapa vuorokauden ajan mukaiseksi samaan aikaan kun sivuja ladataan. Sivuilla voi näyttää esimerkiksi auringon päiväsaikaan ja kuun tähtineen pimeän tullen. PHP -kielen mahdollistama sivujen dynaamisuus ja monipuolisuus on vain ohjelmoijan mielikuvituksen varassa.
PHP -kielen tärkein ominaisuus on dynaamisuuden ohella mahdollisuus käsitellä tietokantoja todella helposti. PHP tukee suoraan useimpia tietokantoja, minkä lisäksi se pystyy muodostamaan yhteyden mihin tahansa ODBC -yhteensopivaan tietolähteeseen. PHP tukee myös muita keskeisiä viestintäprotokollia kuten IMAP, POP3 ja http. Lisäksi pystytään avaamaan ja käsittelemään socket -yhteyksiä.
PHP-skriptien suorittamiseen tulee palvelimelle olla asennettuna PHP-tuki, sillä PHP:tä ei ajeta käyttäjän selaimessa, kuten esimerkiksi JavaScript, vaan se suoritetaan palvelimella. Tämän takia se toimii kaikilla selaimilla, eikä selaimessa tarvita erikseen minkäänlaista PHP -tukea.
Huolimatta siitä, että PHP sisältää nykyaikaisten ohjelmointikielten parhaita ominaisuuksia, kuten muuttujat, aliohjelmat, toisto- ja ehtorakenteet, luokat, periytymisen ja ylikuormituksen, ei se silti muuten käyttäydy ohjelmointikielille tavalliseen tapaan. PHP -lähdekoodia ei käännetä, eikä siitä synny ajettavaa ohjelmaa. Koodia ei myöskään tarvitse kirjoittaa erilliseen tiedostoon, vaan se voidaan liittää HTML -koodin sekaan. PHP -tulkin lähdekoodi on vapaasti saatavilla, joten kuka tahansa voi lisätä siihen uusia ominaisuuksia.
Vaatimus yhä monimutkaisempien asioiden toteuttamiseen siirsi myös työkalujen kehitystyön yhden henkilön harteilta kokonaisen projektiorganisaation vastuulle. PHP3:sta varten PHP/FI kirjoitettiin ja suunniteltiin uudelleen kuuden ohjelmoijan voimin. Nämä olivat Rasmus Lerdorf, Andi Gutmans, Zeev Suraski, Stig Bakken, Shane Caraveo ja Jim Winstead. He paransivat ja laajensivat skriptausmoottoria rakentamalla siihen uusia moduuleja. Kielen syntaksia puolestaan parannettiin proseduraalisista ja oliokielistä tutuilla rakenteilla.
PHP4 on PHP -kielen uusin sukupolvi. Se sisältää paitsi kaikki PHP3:n ominaisuudet myös useita uusia ominaisuuksia. Osa uudistuksista on sisäisiä parannuksia, jotka eivät näy suurelle yleisölle. PHP4 on tehokkaampi ja nopeampi edeltäjäänsä verrattuna. Tämä erinomaisuus perustuu ensimmäistä kertaa käyttöön otettuun Zend-ytimeen, jonka kehittämisen Andi Gutmans ja Zeev Suraski aloittivat jo talvella 1998, pian PHP3:n julkaisemisen jälkeen. Suunnittelun tavoitteena oli parantaa monimutkaisen ohjelman esitystekniikkaa ja PHP:n koodipohjan monimuotoisuutta. Nämä uudistukset mahdollistivat jo PHP 3.0:n ominaisuudet ja laaja tuki joukolle tietokantoja sekä API:lle, mutta PHP3:ta ei oltu suunniteltu käsittelemään niin monimutkaista ohjelmaa tehokkaasti.
Uusi Zend -moottori (nimi tulee kehittäjien etunimistä Zeev ja Andi) esiteltiin ensimmäisen kerran kesällä 1999. Uusi moottori saavutti asetetut suunnittelutavoitteet menestyksekkäästi. PHP4, joka pohjautui tähän ytimeen, esiteltiin kaikkine uudistuksineen toukokuussa 2000, lähes kaksi vuotta edeltäjänsä jälkeen. PHP4: n avainominaisuuksia ovat tuki useammille web-servereille ja HTTP -istunnoille sekä tulostepuskuroinnille. Uutta on myös turvallisempi tapa käsitellä käyttäjän syöttämää tietoa ja useat uudet kielirakenteet. PHP4 on viimeisin julkaistu versio PHP:sta, mutta kehitystyö Zend -moottorin parantelemiseksi ja muuttamiseksi vastaanottamaan myös ominaisuudet, jotka on suunniteltu sisältymään PHP5:een, on jo alkanut.
Nykyään PHP on arviolta satojen tuhansien ihmisten käytössä ja muutama miljoona sivua on toteutettu sitä käyttäen. Tämä on yli 20 % Internetin domaineista. PHP:n kehitysryhmä sisältää tusinoittain kehittäjiä ja saman verran työskentelee muissa PHP:hen liittyvissä projekteissa, kuten esimerkiksi dokumentoinnin parissa.
PHP-ohjelmointiin tarvitaan
PHP-editorina voidaan käyttää aivan tavallista ASCII-tekstieditoria. Joten Windowsin muistiollakin pääsee hyvin alkuun. PHP-ohjelmien kirjoitukseen on myös saatavilla editoreita, mitkä korostavat PHP-koodin syntaksia, mikä puolestaan helpottaa PHP-koodin ymmärtämistä. Syntaksin korostuksen sisältäviä editoreja ovat mm.
PHP:lle on vähitellen tulossa myös integroituja kehitysympäristöjä. Näiden ympäristöjen avulla PHP-koodia voidaan kirjoittaa, muokata, ajaa ja etsiä virheitä. Zend Studio on eräs tälläinen ympäristö.PHP-ohjelmien suorittamiseen tarvitaan sekä Web-palvelinohjelmisto että sen kanssa yhdessä toimiva PHP-tulkki. Tähän on kaksi mahdollisuutta:
Web-selaimella voit testata kuinka tekemäsi ohjelmat toimivat internetissä. Web-selaimeksi käy aivan tavalliset selaimet kuten esimerkiksi Internet Explorer tai Netscape communicator.
Aloittelevien nettisivujen tekijöiden kannattaa myös ottaa selville Internet-palveluntarjoajalta, mihin tarkasti ottaen dokumentit tulee kopioida, millainen tiedoston tarkenteen tulee olla ja millaiset käyttöoikeudet ohjelmille pitää määrittää.
Yleensä dokumentit kopioidaan /home/tunnus/public_html- kansioon. Tarkenteet vaihtelevat palvelun tarjoajan mukaan. Yleisimmät tarkeenteet ovat:. php, .php3 tai .phml. Yleensä käyttöoikeudet tulee määritellä samalla tavalla kuin tavallisille staattisille Web-dokumenteille.
| Sisällysluettelo | 2 PHP:n perusteet |